Artikkelissa mainittu valittaja Hans Huttunen on Perussuomalaisten jäsen.

Tässä uunituore jatkokertomus Ahmed Al Chibibin perustaman ja hallinnoiman Idän Basaarin menestystarinaan! 

Idän Basaari Oy, Turku

 Alkuviikosta muutamissa lehdissä julkaistin pieni uutinen kahden nuorukaisen Helsingin käräjäoikeudessa saamasta raiskaustuomiosta. Kuten arvata saattaa lehdet eivät hiiskahtaneetkaan raiskaajien syntyperää. Julkaisen kokonaisuudessaan oikeuden päätöksen, jotta arvoisat lukijat voitte tehdä omat johtopäätöksenne kuinka Suomea on rikastettu - ja edelleen rikastetaan - maahanmuuttajilla sekä erityisesti islamilaisuudella. Timo Soinikin sanoi aikoinaan TV:n vaalitentissä: "meidän Mäenpää tulee hyväksyä Suomeen kaikki uskonnot myös islam koska se ainoastaan rikastuttaa maamme kulttuuria"! Tässä tapauksessa ainakin toinen "raiskarinuorukaisista" kävi koraanikoulua.

---

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO n:o 3338

7/3 osasto Annettu kansliassa

13.4.2012

Asiano: R 12/2136 SALAINEN 5.3.2072 asti

Puheenjohtaja käräjätuomari Maritta Pakarinen

Lautamiehet Pertti Hakala, Georgios Mandalios ja Hannele Ruohola

Syyttäjä kihlakunnansyyttäjä Yrjö Reenilä

Vastaajat 1) 1994 syntynyt Suleyman OSMANN MOHAMMEDD

1994 syntynyt Burhan Abdidek YUSUF

Asianomistajat 1) 1994 syntynyt asianomistaja A

Muut kuultavat 1) alaikäisen vastaaja Osman Mohamedin huoltajana äiti Mxxixn AXI HXSXXN alaikäisen vastaaja Osman Mohamedin huoltajana isä Mxxaxex AXI OXXXN

HELSINGIN SOSIAALILAUTAKUNTA

RIKOSSEURAAMUSLAITOS/ETELÄ-SUOMEN ARVIOINTI KESKUS

Asia TÖRKEÄ RAISKAUS

Vireille 5.3.2012

SULJETTU KÄSITTELY JA OIKEUDENKÄYNTIAINEISTON SALAISUUS

Käräjäoikeus on 3.4.2012 pidetyssä pääkäsittelyssä asianomistajien ja syyttäjän pyynnöstä määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain (370/2007) 15 §:n 2- ja 3 -kohtien nojalla, että suullinen istuntokäsittely tässä asiassa, jossa kysymys on alaikäistä asianomistajaa koskevasta seksuaalirikosasiasta ja jossa esitettiin arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään sekä terveydentilaan liittyvistä seikoista, toimitetaan kokonaan yleisön läsnä olematta, sekä määrännyt mainitun istunnon pöytäkirjan sekä muut oikeudenkäyntiasiakirjat asiassa annettavaa tuomiota lukuun ottamatta edellä mainitun lain 10 §:n nojalla salaisiksi 60 vuodeksi asian vireilletulopäivästä eli 5.3.2012 saakka.

Saman lain 24 §:n nojalla asianomistajien ja syyttäjän esittämästä pyynnöstä käräjäoikeus on määrännyt, että käräjäoikeuden tuomio on ASIANOMISTAJIEN JA SYYTTÄJÄN KUULUSTUTTAMAN TODISTAJAN HENKILÖLLISYYDEN sekä mandollisten muiden asianomistajien henkilöllisyyteen viittaavien tunnistetietojen OSALTA PIDETTÄVÄ SALASSA 60 vuotta eli 5.3.2072 saakka tai kunnes sitä ennen mandollisesti toisin määrätään, sekä ettei asianomistajien ja todistajan nimiä sekä edellä viitattuja muita tunnistetietoja saa tuona aikana mainita julkisessa oikeudenkäyntiaineistossa. MUILTA OSIN TUOMIO ON JULKINEN asianomistajien siihen suostuttua.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

OIKEUDELLINEN ARVIOINTI

Rikoslain 20 luvun pakottamisrikossäännöksiä koskevissa esitöissä, hallituksen esityksen 6/1997 vp perusteluissa oli todettu pakottamisen tunnusmerkistötekijänä kuvaavan sitä, että käytetyn väkivallan tai väkivallan uhan oli oltava asteeltaan sellaista, että se riitti murtamaan toisen tandon. Uhrilta ei edellytetty erityisiä toimia teon estämiseksi.Riittävää oli se, että uhri selvästi osoitti vastustavansa ryhtymistä tekijän tavoittelemaan seksuaaliseen tekoon ja että hän tekijän käyttämän väkivallan vuoksi joutui luopumaan oikeudestaan olla ryhtymättä tuohon tekoon.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vastaajat eivät olleet varsinaisesti pahoinpidelleet asianomistajaa, mutta olivat silti pakottaneet heitä fyysisesti huomattavasti pienikokoisemman asianomistajan oraaliyhdyntään väkisin painamalla asianomistajan polvilleen maahan sekä pitämällä yhdessä asianomistajasta kiinni estäen lihasvoimalla asianomistajan poisvetäytymisyritykset. Kiinnipitotilanteeseen oli liittynyt asianomistajan vartalon seksuaalista koskettelua. Asianomistajaan oli siten kohdistettu sanotussa muodossa väkivaltaa sekä saatu näihin toimiin syy-yhteydessä suoritetuksi oraaliseksiyhdynnät vastoin asianomistajan tahtoa.

Menettely täyttää rikoslain 20 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen raiskausrikoksen tunnusmerkistön.

TORKEYS Rikoslain 20 luvun 2 §:n mukaan jos raiskauksessa 1) aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, 2) rikoksen tekevät useat tai siinä aiheutetaan erityisen tuntuvaa henkistä tai ruumiillista kärsimystä, 3) rikos tehdään erityisen raa'alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla tai 4) käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä taikka muuten uhataan vakavalla väkivallalla, ja jos raiskaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä raiskauksesta vankeuteen vähintään kandeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Syyttäjä oli tässä tapauksessa viitannut syytteensä törkeysperusteina 2- ja 3-kohtiin eli siihen, että rikoksen olivat tehneet useat , sekä siihen, että rikos oli tehty erityisen julmalla ja nöyryyttävällä tavalla. Viimeksi mainitun johtopäätöksen perusteluina syyttäjä oli viitannut uhrin pienikokoisuuteen sekä siihen, että uhri oli houkuteltu metsikköön.

Lainkohdan esitöissä, hallituksen esityksen 6/1997 vp perusteluissa oli vedotun 2-kohdan osalta todettu, että tyypillisesti erityistä kärsimystä voi aiheutua siitä, että joutuu useamman henkilön raiskaamaksi, sekä että erityistä henkistä kärsimystä voi aiheutua myös poikkeuksellisen pelottavasta tekoympäristöstä.

Esimerkkeinä julmasta tai nöyryyttävästä tekotavasta oli perusteluissa todettu julmuuden voivan ilmetä esimerkiksi puolustuskyvyttömään kohdistuvana väkivaltana ja nöyryyttävyyden voivan olla kysymyksessä esimerkiksi silloin, kun raiskaus tapahtui uhrille läheisten ihmisten nähden tai kun raiskauksen kohdetta nöyryytettiin muulla tavoin.

On selvää, että itse tekotapa oli nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ollut sinällään asianomistajaa nöyryyttävä ja halventava. Taajaman lähellä ollut metsikkö ei sinänsä objektiivisesti tarkastellen ollut varmaankaan ollut edellä viitatun kaltainen poikkeuksellisen pelottava tekoympäristö. Edellä mainituissa lain esitöissä viitattujen esimerkkien tasoista erityistä nöyryyttämistä siten, että teko olisi suoritettu uhrille läheisten ihmisten tai muutoin sivullisten nähden, tai julmuutta siinä mielessä kuin mitä sillä yleensä väkivaltarikoskäytännössä tarkoitetaan, ei sinänsä ollut tässä tapauksessa ollut käsillä.

Toinen asia on sitten asiaa käsiteltäessä esiin tuotu teonjälkeiseen kerskumiseen viittaava sanan levittäminen tapauksesta vastaajien aloitteesta seurauksin, että asianomistajaa oli muun muassa koulussa syyllistetty ja pilkattu asiasta. Tämä on luonnollisesti ollut tosiasiallisesti julmaa ja nöyryyttävää sekä epäilemättä voimistanut moninkertaisesti tapauksen vahingollisuutta asianomistajan kannalta katsottuna. Tämä jälkikäteinen tapahtumienkulku ei kuitenkaan ole sellainen olosuhde, joka voitaisiin ottaa huomioon itse tekoon keskittyvässä törkeysarvioinnissa. Se on luonnollisesti mandollista ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa tämänkaltaisen asennoitumisen välittäessä signaalin siitä, että vastaajat eivät olleet ymmärtäneet lainkaan tekonsa vakavuutta eivätkä osoittaneet sen johdosta katumusta, vaan päinvastoin. Se tunnusmerkistötekijä, että tekijöitä oli ollut useita, täyttyi sinänsä, vaikkakin on oletettavaa, että lainsäätäjällä oli aikanaan tältä osin ollut mielessä lähinnä sellaiset raiskaukset, joissa uhrille suoritettiin pakottamalla varsinainen emätinyhdyntä useamman kuin yhden henkilön toimesta esimerkiksi siten, että toinen henkilö pitää uhrista kiinni samalla kun toinen suoritti sukupuoliaktia. Tässä tapauksessa kysymys oli ollut uhrilla suoritutetusta suuseksistä, oraaliyhdynnästä, uhrin kanssa samanikäisten 15-16 -vuotiaiden poikien toimesta. Vaikka tekijöitä olikin nyt ollut kaksi ja vaikka teko oli epäilemättä järkyttänyt asianomistajaa syvästi sekä ilmeisen pitkävaikutteisesti, ei raiskausta, joka on sinänsä aina perusmuotoisenakin ruumiilliseen koskemattomuuteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kajoavana hyvin vakava ja ankarasti rangaistavaksi säädetty teko, tämän kaltaisessa tilanteessa voida luokitella kokonaisuutena arvostellen otsikoinniltaan rikoslain 20 luvun 2 §:ssä tarkoitetuksi törkeäksi raiskaukseksi, josta oli säädetty laissa kahden vuoden minimirangaistus ja joka oli selkeästi säädetty sovellettavaksi vain poikkeuksellisen vakava-asteisissa seksuaalisissa pakottamisissa.

Toisaalta raiskausta ei myöskään vallinneissa olosuhteissa suoritettuna, teon kohdistettua hyvin nuoreen asianomistajaan ja oltua asianomistajaa nöyryyttävä, voida katsoa siten lieventävien asianhaarojen vallitessa tehdyksi, että vastaajien syyksi tulisi heidän vetoamallaan tavalla lukea vain raiskausrikoksen lievempi tekomuoto pakottaminen sukupuoliyhteyteen.

LOPPUTULOS

Seuraamukset

RANGAISTUS

Vastaajien syyksi on edellä kerrotuin perustein luettava rikoslain 20 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu perusmuotoinen raiskaus.

Raiskauksesta on laissa säädetty seuraamukseksi vankeutta vähintään 1 vuosi ja enintään 6 vuotta.

Tuomittava rangaistuslaji on siten vankeus.

Rikoslain 6 luvun 9 §:n mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista.

Vastaajilla ei ole sinänsä rikosrekisterinotteen mukaan aikaisempia vankeusrangaistusta. Entisyys ei siten tässä tapauksessa ole sellainen peruste, joka edellyttäisi sitä, että tuomittava vankeusrangaistus olisi ehdoton.

Raiskausrikosten kohdalla on kuitenkin yleensä sanotunlaisten painavien syiden katsottu vaativan ehdottoman vankeuden tuomitsemista myös nuorille ja ensikertalaisille rikoksentekijöille, jollei sitten yksittäistapauksissa ole ollut syytä arvioida asiaa toisin. Ankaraa rangaistavuutta on lainkohtaa koskevissa hallituksen esityksen n:o 6/1997 vp perusteluissa puollettu sillä, että raiskaus sisältää karkean puuttumisen toisen ruumiilliseen koskemattomuuteen ja siihen liittyvän seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vakavimman ajateltavissa olevan loukkauksen.

Nyt käsiteltävänä olevan kaltainen tapaus olisi aikuisten miesten nuorelle 15-vuotiaalle tytölle tekemänä ollut äärimmäisen vakava rikos, josta ei missään tapauksessa olisi mandollista harkita muuta seuraamusta kuin hyvin tuntuvaa ehdotonta vankeusrangaistusta.

Rangaistusharkinnassa vaikuttaa kuitenkin nyt painavana tekijänä se tosiasiallinen olosuhde, että vastaajat olivat tekohetkellä olleet oikeudellisesti lapsia, asianomistajan kanssa samanikäisiä poikia, Osman Mohamed vasta 15-vuotias ja Yusuf 16-vuotias.

Rikoslain 6 luvun 8 §:ään sisällytetyn säännöksen mukaan rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä teosta määrätään lievennettyä asteikkoa noudattaen.

Käräjäoikeus on edellä selostetut seikat huomioon ottaen arvioinut oikeudenmukaisessa suhteessa tekokokonaisuuteen olevan oikeuskäytännön mukaisen vankeusrangaistuksen pituuden olevan 1vuosi 11 kuukautta.

Rikoslain 6 luvun 10 §:ään on sisällytetty välivaihtoehtosäännös, jonka mukaan jos ehdollista vankeutta yksinään on pidettävä riittämättömänä rangaistuksena, voidaan sen ohessa tuomita sakkoa tai, jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Käräjäoikeus katsoo tässä tapauksessa kysymyksen olevan tilanteesta, jossa syyksi luettavan seksuaalirikoksen luonne ja ihmisarvon loukkaavuuden aste on sentasoinen, ettei ehdollista vankeusrangaistusta yksinään voida pitää riittävänä seuraamuksena.

Oheissakko ei olisi tässä tapauksessa riittävä seuraamus. Sen sijaan yhdyskuntapalvelu, johon vastaajat ovat ilmoittaneet suostuvansa ja jonka suorittamisen suhteen ei ole vastaajista tehdyn soveltuvuusselvityksen mukaan nähtävissä esteitä, oheisseuraamuksena yhdessä pitkän ehdollisen vankeusrangaistuksen kanssa on harkittavissa seuraamuksena tässä tapauksessa riittäväksi, kunhan yhdyskuntapalvelutunteja määrätään tekojen moitittavuuden huomioon ottaen lain tuntema maksimimäärä eli 90 tuntia ja kunhanvastaajat tuomitaan samalla ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan heidän sosiaalisen selviytymisensä edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi heistä laadituissa seuraamusselvityksissä esitetyllä tavalla. Rajanvetoa välillä ehdoton vankeus >< ehdollinen vankeus ja yhdyskuntapalvelu harkittaessa on otettu huomioon ammattikoulua käyvien vastaajien hyvin nuori ikä, se, että käytetty väkivalta oli ollut pääosin kiinnipitämistasoista, se, että kysymys ei nyt ollut ollut tunkeutumisesta asianomistajan sukupuolielimeen, sekä erityisesti myös se, että ehdollisen vankeusrangaistuksen tehosteeksi määrätyt valvonta ja yhdyskuntapalvelu yhdessä muodostavat käräjäoikeuden mielestä nuorille rikoksentekijöille tosiasiallisen tuntuvan lisäseuraamuksen.

Valvonta pitää nykyisin voimassa olevan lain mukaan sisällään valvottavan nuoren ja valvojan säännöllisiä tapaamisia, joissa seurataan ja kontrolloidaan nuoren olosuhteita sekä käsitellään nuoren tekemän rikoksen taustatekijöitä ja seurauksia, sekä velvollisuuden osallistua valvonnan tarkoituksen toteuttamiseen liittyviin tilaisuuksiin.

KORVAUSVELVOLLISUUS

Henkilövahingon kohteeksi joutuneella asianomistajalla on vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n nojalla oikeus saada tekoon syylliseksi todetulta henkilöltä tilapäisen haitan korvaus teosta aiheutuneesta fyysisestä kivusta ja särystä sekä mandollisesta psyykkisestä henkilövahingosta sikäli jos sellaista arvioidaan aiheutuneen.

Kipu- ja särkykorvausvaatimuksen perusteena ovat tässä tapauksessa asianomistajan oikeudessa kertomana selvitetyksi katsottava väkivaltaa käyttäen suoritetun teon aiheuttama fyysinen kivuliaisuus liittyen muun muassa hiuksista kiinnipitämiseen sekä polviasentoon, josta oli aiheutunut asianomistajalle mustelmia ja verisiä jälkiä polviin sekä mustelmia myös käsivarsiin. Kysymys on käräjäoikeuden arvion mukaan vammojen osalta Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohdan 1.1. mukaisen asteikon (100-200 euroa) ylärajalle asettuvasta haitta-asteesta, josta tulevaa korvausta voidaan tapahtumahetkisen kivun perusteella jonkin verran korottaa siten, että oikeutettuna ja riittävänä kokonaismääränä voidaan pitää 250 euroa.

Muun tilapäisen haitan, psyykkisen henkilövahingon perusteen voidaan katsoa tulleen riittävänasteisesti ja aikaisemmasta psyykkisestä oirehtimisesta erotettuna näytetyksi akuuttina stressireaktiona asianomistajan oman ja tämän äidin sekä niitä tukeneen sairaanhoitajan todistajankertomuksen sekä kirjallisena todisteena esitetyn hoitokertomuksen perusteella. Ottaen huomioon sen, että teko oli kohdistunut 15-vuotiaaseen nuoreen tyttöön, jonkaikäisen henkilön seksuaalinen identiteetti ei ole lähtökohtaisesti vielä täysin kehittynyt, on sanotunlaisen vahingollisuuden aiheutuminen jo pelkästään teon luonteen perusteella erittäin uskottavaa. Puheena olevan tilapäisen haitan korvauksen kokonaismäärää arvioidessaan käräjäoikeus on ottanut huomioon aikaisemmin viitattujen Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten 68-kohdan mukaisen traumaperäistä stressireaktiota koskevan suositusasteikon (1.500-7.500 euroa) sekä arvioinut kohtuulliseksi ja oikeutetuksi psyykkisen henkilövahingon korvauksen määräksi tässä tapauksessa 3.000 euroa.

Asianomistajalla, jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan vakavasti loukattu, on vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n perusteella oikeus saada vastaajalta korvausta seksuaalirikoskokonaisuuden aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä. Tämän 6 §:n mukaisen korvauksen saaminen ei edellytä selvitystä siitä, minkäasteisia ja- vaikutuksisia henkisiä seuraamuksia teosta on aiheutunut, vaan korvauksen suuruus arvioidaan yksinomaan teon luonteen perusteella.

Loukkauksen vakavuutta on lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen n:o 167/2002 perusteluiden mukaan arvioitava ennen muuta siltäkannalta, kuinka olennaisella tavalla teko on loukannut uhrin ihmisarvoa.

Arviointiin vaikuttavat käytännössä lähtökohtaisesti loukkauksen sisältö, tekotapa, kesto ja teko-olosuhteet.

Kärsimyskorvauksen määrän arvioinnissa käräjäoikeus on ottanut huomioon Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset –julkaisun 75.1. -kohdan mukaisen raiskausrikosten suositusasteikon (2.000-4.000 euroa) perusmuotoisena sekä päätynyt katsomaan teon luonteesta aikaisemmin rangaistusperusteluissa mainittujen seikkojen perusteella 6.000 euron määrän olevan oikeutettu sekä kohtuullinen ottaen määrää korottavana huomioon uhrin ihmisarvoa syvästi loukanneen tekotavan, johon oli kerrottu liittyneen vastaajien taholta myös välitöntä jälkikäteistä kerskailua.

Korvausvaatimukset on enemmälti selvittämättöminä ja määriltään vallitsevan korvausoikeuskäytännön vakiintuneeseen tasoon nähden liiallisina hylättävä.

Vastaaja on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 §:n1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut syytteen selvittämiseksi tarpeelliset, määrältään tavanomaiset henkilötodistelukustannukset.

PALKKIOT ASIANOMISTAJAN AVUSTAMISESTA JA VASTAAJIEN PUOLUSTAMISESTA

Asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan sekä yleistä oikeusapua saaneen vastaaja Yusufin puolustajan sekä vastaaja Osman Mohamedin puolustajan vaatimat palkkiot ovat havaittavissa määrällisesti palkkioperusteista annetun asetuksen mukaisiksi Pääkäsittelyistunnon osalta vaaditut palkkiot ovat perustuneet istunnon tosiasialliseen kestoon lähimpään puoleen tuntiin pyöristettynä.

Hyväksyttäväksi edellä mainituin perustein tulevien palkkioiden määrät arvonlisäveroineen käyvät ilmi tuomiolauselmasta.

Vastaaja on syylliseksi todettuna oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n nojalla velvoitettava korvaamaan valtiolle edellä viitattu asianomistajan avustajalle valtion varoista maksettava korvaus.

Vastaaja Yusufin avustajalle maksettava palkkiokorvaus on oikeusapulain säännösten nojalla jätettävä valtion vahingoksi. Sama koskee vastaaja Osman Mohamedin puolustajan palkkiota ottaen huomioon sen, että Osman Mohamedilla olisi oikeudessa ilmoitetun tulottomuuden perusteella ollut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla saada asiassa yleistä oikeusapua korvausvelvollisuudetta valtiolle.

Edellä kerrotuin perustein käräjäoikeus on ratkaissut jutun tuomiolauselmista ilmenevällä tavalla.

MUUTOKSENHAKU Tähän tuomioon saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hovioikeuteen oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä järjestyksessä. Tyytymättömyyttä on siinä tapauksessa ilmoitettava käräjäoikeudelle viimeistään 20.4.2012.

TYYTYMÄTTÖMYYDEN ILMOITUS

Vastaajat Suleyman Osman Mohamed ja Burhan Abdidek Yusuf ovat laillisesti määräajassa ilmoittaneet tyytymättömyyttä koko tuomioon.
 

käräjätuomari Maritta Pakarinen

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 13.4.2012 NO : 3338 TL: 1 OSASTO 7/3 DNO: R 12/2136

VASTAAJA

Osman Mohamed, Suleyman 1994

Hxxeaxix X D 25 00440 HELSINKI

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

Nuorena henkilönä raiskaus 5.8.2010

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS

Syyksi luettu rikos:

1 vuosi 11 kuukautta vankeutta

Vankeusrangaistus on ehdollinen. Koeaika päättyy 13.4.2015.

Ehdollisen vankeuden ohessa yhdyskuntapalvelua 90 tuntia.

LAINKOHDAT

Rikoslaki 20 luku 1 § 1, Rikoslaki 6 luku 8 §

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtion varoista maksetaan Osman Mohamedin puolustajalle asianajaja Pentti Lääverille palkkioksi 900 euroa ja arvonlisäverosta 207 euroa eli yhteensä 1.107 euroa, mikä määrä jätetään

Osman Mohamedin taloudelliset olot huomioon ottaen jäävät valtion vahingoksi.

Yhteisvastuullinen korvausvelvollisuus valtiolle sekä yhteisvastuullinen yksityisoikeudellinen

korvausvelvollisuus yhteisellä lehdellä.

MUUT LAUSUNNOT

Vastaaja tuomitaan valvontaan yhden vuoden kolmen kuukauden ajaksi. Valvonta-aika päättyy viimeistään, kun ehdollisen vankeuden koeaika loppuu.

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

VASTAAJA

Yusuf, Burhan Abdidek 1994

Hxxpaxaxxextie X A 6

00330 HELSINKI

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

Nuorena henkilönä raiskaus 5.8.2010

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS

Syyksi luettu rikos

1. vuosi 11 kuukautta vankeutta. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Koeaika päättyy 13.4.2015.

2. Ehdollisen vankeuden ohessa yhdyskuntapalvelua 90 tuntia.

LAINKOHDAT

Rikoslaki 20 luku 1 § 1, Rikoslaki 6 luku 8 §

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtion varoista maksetaan yleistä oikeusapua saaneen Yusufin avustajalle asianajaja Jarkko Pulkkiselle palkkioksi 900 euroa ja arvonlisäverosta 207 euroa eli yhteensä 1.107 euroa, mikä määrä jätetään valtion vahingoksi.

Yhteisvastuullinen korvausvelvollisuus valtiolle sekä yksityisoikeudellinen korvausvelvollisuus yhteisellä lehdellä.

MUUT LAUSUNNOT

Vastaaja tuomitaan valvontaan yhden vuoden kolmen kuukauden ajaksi. Valvonta-aika päättyy viimeistään, kun ehdollisen vankeuden koeaika loppuu.

Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

TUOMIOLAUSELMA

YHTEISET LAUSUNNOT

Valtiolle Osman Mohamed ja Yusuf velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan todistelukustannukset 48 euroa sekä asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksettu palkkiokorvaus 900 euroa.

Valtion varoista maksetaan asianomistaja A,%n oikeudenkäyntiavustajalle varatuomari Riitta Silverille palkkioksi tehtävästään 900 euroa.

Osman Mohamed ja Burhan Yusuf velvoitetaan

yhteisvastuullisesti suorittamaan asianomistaja A: lle korvaukseksi kivusta ja särystä 250 euroa, tilapäisestä haitasta (psyykkisestä henkilövahingosta) 3.000 euroa sekä kärsimyksestä 6.000 euroa eli yhteensä 9.250 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 5.8.2010 lukien.

Eilen kirjoitin tämän esimerkkimaahanmuuttajan perustamasta Idän Basaarista. Seuraavassa esimerkki hänen toisen firmansa, jonka toimialana on juhlallisesti kaupallinen edusto, suhteesta verovaroilla rahoitettavaan Finnveraan.

Herra Ahmed on erittäin tarkka kunniastaan. Heti noussut rasismikortti kunniansa loukkaamisesta.

Bambar Oy, Turku

Turkulainen demarien varavaltuutettu, nuorisolautakunnan varapuheenjohtaja ja avustustyöryhmän puheenjotaja sekä tasa-arvotoimikunnan jäsen Ahmed Al Chibib (syntyperän voitte päätellä nimestä) perusti 2010 Varissuolle suuren julkisuuden saattelemana Idän Basaarin, jonka vastuuhenkilö hän on. Tiedotusvälineet hehkuttivat Chibibin hanketta malliesimerkkinä, mitä maahanmuuttaja voi aikaansaada. Chibib on toiminut myös Skanssin kauppakeskuksen yrittäjien puheenjohtajana.

Olin varma, että basaarihakkeeseen on käytetty Finnveran rahaa. Finnvera on 100 prosenttisesti verovaroin toimiva valtion laitos. Olen tarkasti tutkinut kyseisen Chibibin taustat ja entiset edesottamukset, mutta niistä ei sen enempää. Olinkin varma ettei kyseinen Basaari ole pitkä ikäinen.

Seuraavat tiedot protestilistalta puhukoon puolestaan. Melkein seitsemääkymmentä tuhatta euroa velkoo veronmaksajien rahoittama Finnverakin!

Minulle ei ole uutta, että Finnverasta virtaa hulppeasti avustuseuroja "mamujen" perustamiin yrityksiin!

Protestit

Tiedon tuottaa Asiakastieto Oy.

Protestitiedot näytetään kolmen kuukauden ajan siitä päivästä, jona ne ovat saatu Suomen Asiakastiedolta. Tänä aikana protestin tiedot eivät päivity esimerkiksi sen mukaan, onko protesti enää aiheellinen.

Kaikki Protestit Velkomustuomiot

Idän Basaari Oy, Turku

KATSO yrityksen Idän Basaari Oy tarkemmat tiedot

Idän Basaari Oy, Turku

KATSO yrityksen Idän Basaari Oy tarkemmat tiedot

Idän Basaari Oy, Turku

KATSO yrityksen Idän Basaari Oy tarkemmat tiedot

Idän Basaari Oy, Turku

KATSO yrityksen Idän Basaari Oy tarkemmat tiedot

Idän Basaari Oy, Turku

KATSO yrityksen Idän Basaari Oy tarkemmat tiedot

Idän Basaari Oy, Turku

KATSO yrityksen Idän Basaari Oy tarkemmat tiedot

Idän Basaari Oy, Turku

KATSO yrityksen Idän Basaari Oy tarkemmat tiedot

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS 
TUOMIO 12/9563 
6. osasto 
Käräjätuomari Maija Kunnas 

Annettu kansliassa 
30.3.2012 
L 11/32934 
Kello 15

Kantaja 
Mäenpää, Olavi
Jokinen, Waltteri 

Vastaaja 
Vapauspuolue (VP) - Suomen tulevaisuus ry

Asia 
Yhdistyksen hallituksen päätöksen moittiminen

Vireille 
18.11.2011 

Oikeusapu
Jokinen saa oikeusapua 30 prosentin omavastuuosuudella. 

KANNE 

Vaatimukset
Olavi Mäenpää ja Waltteri Jokinen ovat vaatineet, että käräjäoikeus kumoaa ja julistaa mitättömäksi tai pätemättömäksi Vapauspuolue (VP) - Suomen tulevaisuus ry:n hallituksen tekemät päätökset, joilla kantajat on erotettu ensin määräajaksi ja sen jälkeen pysyvästi yhdistyksen jäsenyydestä. 
Lisäksi kantajat ovat vaatineet, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan Mäenpäälle oikeudenkäyntikulut 1.608 euroa ja Jokiselle oikeudenkäyntimaksu 70 euroa sekä oikeusavun omavastuuosuus, kaikki määrät laillisine viivästyskorkoineen. 

Perusteet
Yhdistyksen hallitus ei ole menetellyt yhdistyslain säädösten mukaisesti tehdessään erottamista koskevat ratkaisut. Erottamispäätökset ovat yhdistyslain 15 §:n vastaiset jo pelkästään sillä perusteella, ettei kantajille ole ennen erottamispäätöstä varattu tilaisuutta tulla kuulluksi erottamisesta siten kuin yhdistyslaki ehdottomasti määrää. Lisäksi erottamisperustetta ei ole yksilöity yhdistyslain säätämällä tavalla. 

VASTAUS 

Vaatimukset 
Vapauspuolue (VP) -Suomen tulevaisuus ry on myöntänyt oikeaksi kantajien vaatimuksen, että hallituksen päätökset, joilla heidät on erotettu puolueesta, julistetaan pätemättömiksi. 

Perusteet
Puoluevaltuuskunnan 8.10.2011 pidetty kokous ei ole ollut päätösvaltainen, koska kokoukseen ei osallistunut säännöissä vaadittua määrää valtuuskunnan jäseniä eikä kokouksessa ole siten voitu valita puolueelle uutta hallitusta. 
Vastaaja on jättänyt oikeudenkäyntikuluvaatimukset oikeuden ratkaistavaksi mutta katsonut, että ottaen huomioon oikeudenkäyntiin johtaneet seikat ja asian merkitys kokonaisuudessaan vastaajan velvoittaminen korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikuluja olisi ilmeisen kohtuutonta. Lisäksi vastaaja on paljoksunut laskuja määriltään, koska Uotila oli laatinut samankaltaiset haastehakemukset useamman yhdistyksestä erotetun osalta. 

Täytäntöönpanokielto 
Pirkanmaan käräjäoikeus on 24.1.2012 antamallaan päätöksellä numero 12/2054 kieltänyt Mäenpään ja Jokisen erottamisesta tehtyjen päätösten täytäntöönpanon ja määrännyt ne keskeytettäväksi. Määräyksen on ilmoitettu olevan voimassa niin kauan, kunnes asiassa toisin määrätään tai määräys peruutetaan. 

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU 

Perustelut 
Vastaaja on myöntänyt kanteen oikeaksi. 

Oikeudenkäyntikulut 
Käräjäoikeus toteaa, että vastaaja on hävinnyt asian ja on siten velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Erottamista koskevista kanteista tämä kanne on pantu ensimmäisenä vireille ja siten se on aiheuttanut asiamiehelle enemmän selvitys- ja tutkimistyötä kuin myöhemmin samalla perusteella vireille pannut kanteet. Käräjäoikeus katsoo, että Mäenpään osalta vaaditut oikeudenkäyntikulut eivät määrältään ylitä tämän asian ajamisesta aiheutuvia kohtuullisia kuluja. Jokisen oikeudenkäyntikulut muodostuvat häneltä peritystä oikeusapumaksusta ja oikeusavun omavastuuosuudesta. 

Avustajan palkkio 
Jokinen saa oikeusapua 30 prosentin omavastuulla. Asianajaja Jaakko Uotila on vaatinut palkkiota yhteensä 5,88 tunnilta 588 euroa, kulujen korvauksena 17 euroa ja arvonlisäveroa 135,24 eli yhteensä 740,24 euroa. Käräjäoikeus hyväksyy Uotilan laskutusperusteet. Jokisen omavastuuosuus on 222,07 euroa. Jokinen on hyväksynyt laskun. Omavastuuosuudelle ei ole vaadittu viivästyskorkoa. 

Lainkohdat 
Oikeudenkäymiskaari 5 luku 27 § 1 momentti 1) kohta, 21 luku 1 §
Oikeusapulaki 17 §, 20 §, 22 § 

Tuomiolauselma
Käräjäoikeus kumoaa Vapauspuolue (VP) -Suomen tulevaisuus ry:n hallituksen tekemät päätökset, joilla Olavi Mäenpää ja Waltteri Jokinen on erotettu yhdistyksestä ensin määräajaksi ja sen jälkeen pysyvästi, ja julistaa erottamispäätökset pätemättömiksi. 
Vapauspuolue VP-Suomen tulevaisuus ry velvoitetaan suorittamaan Olavi Mäenpäälle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 1.608 euroa ja Waltteri Jokiselle korvauksena oikeusapumaksusta 70 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien. 
Käräjäoikeus vahvistaa asianajaja Jaakko Uotilan palkkioksi Jokisen avustamisesta 588 euroa ja korvaukseksi kuluista 17 euroa eli yhteensä 605 euroa ja arvonlisäveroa 135,24 euroa eli yhteensä 740,24 euroa. 
Valtion varoista maksetaan Uotilalle palkkiona ja kulujenkorvauksena yhteensä 518,16 euroa. 
Vapauspuolue (VP) - Suomen tulevaisuus ry velvoitetaan korvaamaan valtiolle Uotilalle maksettu 518,16 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.4.2012 lukien. 
Waltteri Jokinen velvoitetaan maksamaan asianajaja Jaakko Uotilalle omavastuuosuus 222,07 euroa. 
Vapauspuolue (VP) - Suomen tulevaisuus ry velvoitetaan korvaamaan Jokiselle omavastuuosuuden määrä 222,07 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien. 

Täytäntöönpanokielto 
Koska kanne on myönnetty oikeaksi, täytäntöönpanokiellolle ei ole enää perustetta. 
Käräjäoikeuden 24.1.2012 antama päätös täytäntöönpanon kieltämisestä peruutetaan. 

MUUTOKSENHAKU 

Tähän tuomioon tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla hovioikeuteen tai ennakkopäätösvalituksella korkeimpaan oikeuteen oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyllä tavalla. 

Käräjätuomari 
Maija Kunnas

Maamme puolustusvalmius murtuu, kun varuskuntia lopetetaan. Samalla annetaan parille tuhannelle puolustusvoimien työntekijälle käteen kartta kilometritehtaalle. Niin ikään Nokia potkaisee Salosta ulos tuhannen työntekijää. Samaiselle Nokialle on ohjattu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kymmeniä ja satoja miljoonia erilaisia valtiovallan/veronmaksajien tukia. Tuotanto siirretään halpamaihin. Tässäkö on Nokian palkkio Suomen veronmaksajille! Eikö millään ole enää mitään väliä - lauloi Irvin!

Päälle päätteeksi enemmistöltä suomalaisia on tarkoitus lähivuosina viedä identiteetti suunnitellulla kuntauudistuksilla. Uudistus toteutetaan tarvittaessa jopa pakkokeinoja käyttäen. Hallitus perustelee uudistusta palvelujen paranemisella ja säästöillä - ja paskat! Poikkeuksetta kaikissa toteutuneissa kuntaliitoksissa on reuna-alueiden palvelutaso laskenut sekä "kuntakrönttien" talous heikentynyt, kun valtion antamat porkkanarahat on syöty.

On yksi asia josta valtio ei leikkaa kuluja, nimittäin maahanmuuttajat! Jälleen on kaivettu esiin jo hetken kätkössä ollut termi: työperäinen maahanmuutto. Tiistain TV:n ajankohtaisen kakkosen keskusteluillassa perussuomalaistenkin ideologi, työmiehen titteliä käyttävä, aikoinaan raiskauksesta tuomittu Matti Putkonenkin suu vaahdossa vaati työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Työllistetään ensin muutama satatuhatta työtöntä suomalaista (koko ajan tulee lisää) ennen kuin lausutaankaan sanaa: työperäinen maahanmuutto!

Onko tosiaan niin, ettei Suomen kansa reagoi edes korviaan "kropauttamalla" eilisen mustan keskiviikon uutisiin. Nähtävästi ei! Missä on ammattiliitot? Missä on suomalainen solidaarisuus? Missä on suomalainen isänmaallisuus ja kansallisuustunto? Ovat nähtävasti viimeisten vuosien kuluessa tulleet inflaation syömiksi!

Nyt tarvittaisiin Suomen kansalta rohkeutta nousta barrikadeille ja näyttää valtaapitäville voimansa! Näin tekee kansa keski-euroopassakin. Otetaan sieltä mallia. On näytön paikka, muutoin peli lopullisesti menetetty, jolloin viimeinen suomalainen sammuttakoon valot!

Blogini kautta on syksyn jälkeen tullut useita kysymyksiä, päättyikö
matkani Vapauspuolueessa 9.11.2011 tehtyyn erottamispäätökseeni. Olen
tarkoituksella vetänyt asiassa matalaa profiilia, mutta nyt julkaisen
asiaa koskevat kaksi Pirkanmaan käräjäoikeuden tuoretta päätöstä.
Julkaisen myös kutsun Vapauspuolueen ylimääräiseen puoluekokoukseen
6.5.2012. Olen saanut Aluehallintovirastolta oikeuden koollekutsua ja
järjestää ylimääräisen puoluekokouksen - Vapauspuolueen kustannuksella.
Oikeutukseni perustuu yhdistyslain 20§:n 2 ja 3 momentin määräyksiin.
Jos joku ihmettelee pitkää kokouksen koollekutsumisaikaa, niin se
johtuu puolueen sääntöjen määräämästä kokouskutsun kolmen kuukauden
määräajasta.

Viimeisten kuukausien aikana on selvinnyt, että erottamispäätökseni
tehneen puolueen hallitusta masinoitiin Turun perussuomalaisten
taholta. Erottamisellani haluttiin vaikeuttaa asettumistani ehdolle
ensi syksyn kunnallisvaaleissa.

LUKIJOILLE MIETITTÄVÄÄ TURUN MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISEN
ERITYISKUSTANNUKSISTA ASUMISESSA VUOSILTA 2008 - 2009

Tällaiset selvitystiedot TVT-Asunnot Oy:n asumispalvelupäällikkö Erja Ylitalo toimitti luotamuksellisena Turun apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytälle. Ylitalo ei suostunut antamaan selvitystä tutkimusta tehneille Turun ammattikorkeakoulun tutkijoille.

Ylitalon selvitys on hyvin varovainen esim. vedenkukutuksen osalta, kun lopullisessa laskelmassa otettu pohjaksi vain kolmihenkinen maahanmuuttajaperhe (341129€). Selvityksen kohdasta 8 ilmenee vesikustannusten nousu (568548€) viisihenkisellä maahanmuuttajaperheellä.